Seppo Laine Oy

EPO ei myönnä patentteja perinteisesti jalostetuille kasvilajikkeille ja eläinroduille

EPO ei myönnä patentteja perinteisesti jalostetuille kasvilajikkeille ja eläinroduille

  • 15/05/2018

Euroopan patenttiviraston (EPO) laajennetun valituslautakunnan päätökset G2/12 (Tomato) ja G2/13 (Broccoli) arvioitiin jo alun perin ongelmallisiksi, kun ne periaatteessa tekivät perinteisellä jalostuksella tuotettujen kasvilajikkeiden ja eläinrotujen patentoinnin mahdolliseksi vuonna 2015. Valituslautakunta katsoi silloin ettei  EPC:n artiklan 53(b) kielto olennaisesti biologisten prosessien kuten kasvijalostuksen patentoitavuudesta välttämättä koskenut näillä menetelmillä aikaansaatuja kasvilajikkeita, koska EPC-säädöksissä esitettyjä rajoituksia tulee tulkita suppeasti. Toisin sanoen artiklan 53(b) kielto koskisi valituslautakunnan mielestä kirjaimellisesti vain jalostusmenetelmien patentointia, kun muuta ei artiklassa suoraan sanottu.

Tilanne kuitenkin muuttui vuosien 2016 – 2017 aikana, kun Euroopan komissio huomautti EPO:a siitä, ettei sen tulkinta perinteisellä jalostuksella tuotettujen kasvilajikkeiden patentoitavuudesta ole EU:n biotekniikkadirektiivin mukainen. Tämä johti EPO:n hallintoneuvoston päätökseen muuttaa EPC:n sääntöjä 27 ja 28 siten, että niissä nimenomaan kielletään myös kasvilajikkeiden ja eläinrotujen patentointi:

“(2) Under Article 53(b), European patents shall not be granted in respect of plants or animals exclusively obtained by means of an essentially biological process.”

Käytännössä asiassa palataan siis takaisin lähtöruutuun ja voidaan katsoa, että lopputulos kunnioittaa lainlaatijoiden alkuperäistä tarkoitusta. Ongelmaksi jäävät kuitenkin yli 100 perinteiseen jalostustuotantoon liittyvää EP-patenttia, jotka viime vuosina ehdittiin hyväksyä.  Kysymys siitä, ovatko nämä patentit nyt lainvoimaisia, jää kansallisten oikeusistuimien ja EU:n alueella viimeistään Euroopan unionin tuomioistuimen (CJEU) päätettäväksi.

Kasvilajikkeiden suojaaminen on kuitenkin edelleen mahdollista kasvinjalostajanoikeuden kautta. Tämä oikeus on kasvilajikkeisiin sovellettava patentin tapainen immateriaalioikeussuoja. Kasvinjalostajanoikeuden voi Suomessa tai UPOV-jäsenmaassa (68 maata) hakea useimmille kasvisuvuille ja -lajeille ja suojaus on voimassa 20-30 vuotta. Suojaukseen liittyy vuosimaksu. Näin suojattua lajiketta ei ilman kasvinjalostajanoikeuden haltijan lupaa saa lisätä, kunnostaa lisäystarkoitukseen, markkinoida tai varastoida edellä mainittuihin tarkoituksiin.

Eläinjalostukseen ei tällä hetkellä ole tarjolla vastaavaa suojausvaihtoehtoa.

Edellä esitetty koskee siis vain perinteisellä jalostuksella tuotettuja kasvilajikkeita ja eläinrotuja, luonnosta eristetyt mikro-organismit sekä ihmisen toimesta geneettisesti muunnellut organismit, myös kasvit ja eläimet, ovat edelleen patentoitavissa silloin, kun ne ovat uusia, keksinnöllisiä ja teknisesti hyödynnettävissä.

 

 

 

 

 

Aiheesta kirjoitti:

Juha-Matti Aalto
Eurooppapatenttiasiamies
juha-matti.aalto (at) seppolaine.fi