Eurooppalaista patenttikäytäntöä koskevia uutisia ja artikkeleita
Hakemuksen käsittelykieleksi englanti (ja Lontoon sopimus)
Suomessa astui voimaan 1. marraskuuta 2011 nk. Lontoon sopimus. Tämän sopimuksen tavoitteena on alentaa eurooppapatentteihin liittyviä käännöskustannuksia siinä vaiheessa, kun eurooppapatentti saatetaan kansallisesti voimaan.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että englanninkielinen eurooppapatentti, joka on myönnetty mainitun päivämäärän jälkeen, voidaan saattaa voimaan Suomessa ilman selitysosan kääntämistä suomeksi. Tällöin ainoastaan patenttivaatimukset on käännettävä suomeksi. Mikäli julkaisu on saatavissa pelkästään saksan- tai ranskankielisenä, sen selitysosa tulee kääntää jatkossakin joko suomeksi tai englanniksi.
Myös Suomessa vireille pantujen kansallisten patenttihakemusten kielivaatimukset muuttuvat 1. marraskuuta 2011. Mainitusta päivämäärästä lähtien näiden hakemusten käsittelykieleksi voidaan valita suomen kielen sijasta englannin kieli, mikäli hakemus on tehty englanninkielisenä ja mikäli hakemispäivä on mainittu tai myöhempi päivämäärä (1.11.2011). Myös tässä tapauksessa tarvitaan vaatimusten käännös, joka toimitetaan patenttivirastoon ennen hakemuksen julkaisemista. Samat säädöksen koskevat myös Suomessa jatkettuja PCT-hakemuksia.
Suomen patenttiviraston toiminta ei muutu merkittävästi, koska sillä on pitkäaikaista kokemusta patenttihakemusten käsittelystä englannin kielellä. Suomen patenttivirastolla on etuna myös alhaiset vireillepano¬kustannukset, erityisesti verrattaessa Euroopan patenttiviraston veloittamiin vastaaviin maksuihin.
Seppo Laine Oy:n edellytykset toimia aiempaa useammin englannin kielellä ovat myös erinomaiset. Kykyämme toimia englannin kielellä on edelleen parantanut äidinkieleltään englanninkielinen työntekijämme, US-patenttiasiamies Joshua Wert.
<<Takaisin arkistoonEPO:n uudet sääntömuutokset
Eurooppalainen "IDS"-käytäntö
Osana ns. Utilization Pilot Projectia, joka tähtää päällekkäisen työn vähentämiseen patenttivirastojen välillä, Euroopan patenttivirasto tulee vaatimaan Euroopan patenttisopimuksen uusien soveltamissääntöjen 141 ja 70b mukaan vuoden 2011 alusta lähtien, että hakija ilmoittaa etuoikeushakemuksen uutuustutkimustulokset EPO:lle mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Joidenkin maiden patenttivirastoista EPO saa tulokset automaattisesti, mutta ainakaan toistaiseksi Suomi ei kuulu näiden joukkoon. Vastuu materiaalin toimittamisesta on siten hakijalla tai hänen asiamiehellään. EPO voi myös myöhemmin tutkimuksen edetessä pyytää hakijalta esim. rinnakkaisten samaan perheeseen kuuluvien hakemusten tutkimustuloksia. Tulosten ilmoittamatta jättäminen johtaa hakemuksen jäämiseen sillensä.
Euro-PCT-hakemuksen vastausmääräajatEuroopan patenttivirasto muuttaa määräaikaa Euro-PCT-hakemuksen selityksen ja patenttivaatimusten muuttamiseksi sekä, mikäli EPO on suorittanut kansainvälisen uutuus- ja mahdollisesti patentoitavuustutkimuksen, PCT-hakemuksessa annettuun kirjalliseen lausumaan vastaamiseksi. Aikaisemman soveltamissäännön 161 yhden kuukauden määräaika pitenee 6 kuukauteen 1.5.2011 alkaen. Myös mahdolliset lisävaatimusmaksut voidaan maksaa samaan määräaikaan mennessä. Muutos tulee oleellisesti vähentämään aikapainetta Euro-PCT-hakemusten muutosten yhteydessä ja auttaa myös jakamaan vireillepanoon liittyviä välttämättömiä kustannuksia ajallisesti tasaisemmin.
<<Takaisin arkistoonKuinka EQE-peikko selätetään? – eräs selviytymistarina
Euroopan patenttiviraston (EPO) asiamiestutkinto European Qualifying Examination (EQE) on käsite, joka nostaa karvat pystyyn monella suomalaisella patenttialan toimijalla. Syynä tähän voi olla vielä edessä häämöttävä ensitutkinto tai – kuten yhä useammalla – jo tavaksi muodostunut jokakeväinen pakollinen iterointikierros, jonka suhteen odotukset eivät ole erityisen korkealla. Vanhemmilla asiamiehillä taas voi olla aiheellinen huoli oman toimiston jatkuvuudesta tai jopa koko alan ammattitaidon säilymisestä Suomessa. Olisikohan asialle tehtävissä jotain?
On sanottu, että EQE:n läpäiseminen vaatii noin 600-800 tunnin täysin tutkintoon keskittyneen opiskelun. Tuntimäärä on niin suuri, että kukaan tuskin pystyy sitä omasta arjestaan irrottamaan luopumatta jostain muusta. Hieman kärjistäen voisi sanoa, että on valittava väliaikaisesti joko EQE tai normaalielämä. Hyvällä suunnittelulla ja päättäväisellä toiminnalla EQE:hen opiskelu ei kuitenkaan muodosta kohtuutonta taakkaa kenellekään.
Itse aloitin säännöllisen opiskelun jo noin vuoden ennen kevään 2008 koetta. Tavoitteenani oli saada kasaan tuo yllämainittu 800 tuntia (mikä tekee keskimäärin noin 2 tuntia joka päivä!). Yrityksen kanssa sovittiin, että saan opiskella työajalla noin 400 tuntia. Käytännössä tämä merkitsi 45 minuutin opiskelua jokaisen työpäivän aamuna, Deltapatentsin ja IPR University Centerin kolmen viikon C/D-kurssia sekä kolmen viikon lukulomaa ennen tutkintoa. Loput 400 tuntia opiskelin työmatkoilla sekä iltaisin ja viikoloppuisin. Käytännössä asia järjestyi urheiluharrastuksia vähentämällä, laittamalla remonttiprojekti jäihin ja rahtaamalla televisio vintille - sekä sopivalla joustolla vaimon ja lasten puolelta.
Tehokkaan opiskelun voi tiivistää yhteen sanaan: harjoittelu. Käytin noin 600 tuntia aiempien 2000-luvun kokeiden tekemiseen ja tarkistamiseen Compendiumin avulla sekä Deltapatentsin D-osaan valmentavien kysymyskirjojen läpiharjoitteluun – oikealla EQE-tyylillä kynällä ja paperilla tietenkin. Loput 200 tuntia koostui koemateriaalin kokoamisesta, lukemisesta sekä työstämisestä itselleni sopivaksi. Harjoittelun myötä materiaali tulikin erittäin tutuksi, ja Deltapatentsin kurssin ja tutorien ansiosta C- ja D-osien vastaustekniikka ja -taktiikka hioutuivat. Tutoreilta sain myös vastauksia harjoittelun lomassa nousseisiin kysymyksiin sekä kannustusta tehdä töitä tutkinnon eteen. Mainitsemisen arvoinen apu oli myös EPO:n European Patent Academyn EQE Online Forum, jossa pystyi vaihtamaan ajatuksia muiden kandidaattien kanssa.
Kokeen koittaessa rutiini jokaista kokeen osaa varten oli hyvä. Koe tuntuikin oikeastaan vain muutamalta harjoittelupäivältä muiden joukossa. Vaikka tutkinnon voi hyvällä tuurilla läpäistä pienemmälläkin työmäärällä, hyvällä rutiinilla voi aikapaineesta huolimatta paikata suuriakin “mokia” kokeessa. Esimerkiksi B-osassa aloitin vastauksen muodostamisen käytännössä alusta vain noin 45 minuuttia ennen lopetuskellon soimista ja sain silti kokoon yli 50 pisteen paperin. C- ja D-osissa taas paperille tuli lähes lihasmuistista tiettyjä perusasioita, kuten suuri osa EPC-viitteistä ja aikaa jäi enemmän kysymysten ytimen pohtimiselle ja täydellisemmän vastauksen muodostamiselle.
EQE siis vaatii määrätietoista asennetta ja uhrauksia, mutta se myös antaa hyvän pohjan ammatin harjoittamiselle tutkinnon jälkeenkin. Koe on rakennettu siten, että aina voi mennä pieleen, mutta jos siitä ei halua jokavuotista riippakiveä, lähtökohtana tulee olla kova työnteko ja kokeen selättäminen kertaheitolla.
"Try not. Do or do not, there is no try." - Yoda
Sakari Arvela
Eurooppapatenttiasiamies
Seppo Laine Oy
EPO:n panostus patenttien laatuun ja tutkimuksen nopeuteen näkyy
Vuonna 2009 Euroopan patenttivirasto (EPO) sai päätökseen yli 102000 patenttihakemusten tutkimusta. Tämä on noin 13 % enemmän kuin vuonna 2008. Noin 42 % Euroopan patenttiviraston suorittamista tutkimuksista päätyi patentin myöntämiseen, mikä puolestaan on noin 8 prosenttiyksikköä edellisvuotta vähemmän. EPO tulkitsee trendin kertovan patenttien laadun paranemisesta.
Myös uusien eurooppapatenttihakemusten määrä laski viime vuonna ensimmäisen kerran 20 vuoteen. Vuonna 2009 tehtiin yhteensä noin 135000 EP-hakemusta, mikä on noin 8% edellisvuotta vähemmän. Suomalaiset hakijat tekivät noin 15 % aikaisempaa vähemmän EP-hakemuksia.
Tiedot käyvät ilmi Euroopan patenttiviraston tuoreesta tilastollisesta vuosikertomuksesta ja lehdistötiedotteesta.
<<Takaisin arkistoonEP-hakemusten käsittely suoraviivaistuu
EP-hakemusten käsittelyyn on 1.4.2010 alkaen tullut joitain merkittäviä muutoksia, joiden tarkoituksena on lyhentää hakemusten käsittelyaikoja:
Hakemuksen muutokset ennen uutuustutkimusta:
EPO voi jatkossa pyytää hakijaa vähentämään itsenäisten patenttivaatimusten määrää jo ennen uutuustutkimusta esimerkiksi jos vaatimuksissa on useita itsenäisiä tuote- tai menetelmävaatimuksia. Hakijaa voidaan myös pyytää jo ennen uutuustutkimuksen suorittamista selventämään patenttivaatimusten sanamuotoa tai osoittamaan patenttivaatimuksia tukevat selityksen kohdat.
Vastausmääräajat (suora EP-hakemus):
Laajennettuun eurooppalaiseen uutuustutkimusraporttiin (EESR) liitetyssä kirjallisessa mielipiteessä mahdollisesti esiin nostettuihin hakemuksen puutteellisuuksiin tulee jatkossa reagoida tutkimuspyynnön määräaikaan mennessä. Käytännössä tämä tarkoittaa usein täysipainoisen vastineen ja mahdollisten patenttivaatimusten muutosten toimittamista EPO:on 6 kk sisällä uutuustutkimuksen julkaisemisesta.
Vastausmääräajat (Euro-PCT-hakemus):
Mikäli EPO on toiminut PCT-hakemuksen tutkivana viranomaisena, tulee kansainvälisessä patentoitavuuden esitutkimusraportissa (IPRP) esiin nostettuihin puutteellisuuksiin reagoida Euro-PCT-hakemuksen vireillepanon jälkeen erikseen annettavaan 1 kk määräaikaan mennessä.
Mikäli EPO taas ei ole toiminut PCT-hakemuksen tutkivana viranomaisena, tulee Euro-PCT-hakemukselle laadittavassa täydentävässä uutuustutkimusraportissa esitettyihin puutteellisuuksiin reagoida annettuun määräaikaan mennessä, joka on yleensä 6 kuukautta täydentävän uutuustutkimusraportin tiedoksisaamisesta.
Jaetut hakemukset:
Jaettujen hakemusten tekemiselle on tullut uusi takaraja. Jaetut hakemukset on jatkossa tehtävä 2 vuoden kuluessa tutkimusjaoston antamasta ensimmäisestä välipäätöksestä (ns. vapaaehtoinen jakaminen) tai ensimmäisestä epäyhtenäisyyttä koskevasta välipäätöksestä, jos tällainen on annettu (ns. pakollinen jakaminen). Ainakin toisen yllämainituista ehdoista on täytyttävä. Lisäksi aikaisemman hakemuksen on oltava edelleen vireillä.
Viralliset maksut: EPO:n viralliset maksut ovat 1.4.2010 alkaen nousseet noin 5 – 8 %.
<<Takaisin arkistoonEPO laajentanut toisen lääketieteellisen käytön tulkintaa
Laajennetun valituslautakunnan tuoreen päätöksen G 2/08 mukaan tunnetun lääkkeen käyttö tunnetun sairauden hoitamisessa on patentoitavissa, vaikka olisikin tunnettua käyttää kyseistä lääkettä kyseisen sairauden hoitamisessa, mikäli esim. lääkkeen annostelu on uusi ja keksintö muuten täyttää patentoitavuuden edellytykset (erityisesti keksinnöllisyys). Päätös laajentaa ns. toisen lääketieteellisen käytön (Artikla 54(5) EPC) tulkintaa ja sen johdosta esimerkiksi seuraavanlainen patenttivaatimuksen muoto on periaatteessa hyväksyttävissä:
"Lääkeaineen A käyttö taudin B hoitamisessa, jolloin lääkeainetta A annostellaan X-Y mg päivässä."
Päätöksen mukaan myös mahdollisuus käyttää ns. Swiss-type –vaatimusmuotoa loppuu.
<<Takaisin arkistoon