Vetoomus G2/21 Euroopan patenttiviraston laajennetulle valituslautakunnalle

Lokakuussa 2021 tehtiin uusi vetoomus Euroopan patenttiviraston laajennetulle valituslautakunnalle, ja sille annettiin viite G2/21. Lähetteen aihetta kutsuttiin lyhyesti nimellä “plausibility” (eli “uskottavuus”).

Tämä lähete perustuu teknisen valituslautakunnan päätökseen T0116/18, joka koski valitusta hyönteismyrkkyjä koskevan patentin väitekäsittelyn päätöksestä. Valituksen päätösasiakirjan mukaan patentinhaltija oli keksinnöllisyyden osoittamiseksi muun muassa perustellut myöhään julkaistujen todisteiden avulla, että keksinnöllä saavutetaan tietty tekninen vaikutus.

Myöhään julkaistut todisteet ovat todisteita, jotka eivät olleet julkisia (tai osana hakemusta) ennen hakemuksen tekemispäivää.

Kolme tulkintalinjaa

Tämän kysymyksen lähettäminen laajennetun valituslautakunnan ratkaistavaksi katsottiin välttämättömäksi, koska patentin päävaatimusasetelman hyväksyttävyys edellytti myöhään julkaistujen todisteiden huomioon ottamisen, osoittamaan hyönteismyrkkyjen tuottaman vaikutuksen. Lisäksi pidettiin ongelmallisena, että aiemmassa oikeuskäytännössä on käytetty kolmea eri tulkintalinjaa myöhään julkaistujen todisteiden hyväksyttävyyden arvioimiseen. Näin ollen, he pitivät välttämättömänä saada päätös, joka yhtenäistää nämä oikeuskäytännön tulkintalinjat. Tulkintalinjat määriteltiin seuraavasti.

  • Ab initio uskottavuus: EPO:n oikeuskäytännön yhden tulkintalinjan mukaan myöhään julkaistut todisteet voidaan ottaa huomioon vain, jos alan ammattimiehellä, alkuperäisen patenttihakemuksen ja sen vireillepanopäivänä julkisen tietämyksen perusteella, on ollut syytä olettaa, että todisteessa kuvattu tekninen vaikutus saavutetaan. Tällöin, jokin hakemuksen aineiston osa toimii tyypillisesti oletuksen perusteena.
  • Ab initio epäuskottavuus: Toisen tulkintalinjan mukaan myöhään julkaistut todisteet voidaan jättää huomioimatta vain, jos alan ammattimiehellä on ollut perusteltu syy epäillä todisteen teknisen vaikutuksen toteutumista hakemuksen vireillepanopäivänä. Tällainen epäilys voi perustua esimerkiksi siihen, että hakemus itsessään tai alan ammattilaisen yleistieto osoittaa, ettei väitetty tekninen vaikutus toteudu.
  • Ei uskottavuutta: Kolmannen tulkintalinjan mukaan uskottavuuden puute ei ole riittävä syy jättää myöhään julkaistuja todisteita huomioimatta, koska keksinnöllisyyden argumentointi voi edellyttää keksinnöllä ratkaistavan teknisen ongelman uudelleenmäärittelyn hakemuksen vireillepanon jälkeen. Tällöin ei voida olettaa, että alkuperäinen hakemus on jo sisältänyt kaikki todisteet osoittamaan tämän uuden teknisen vaikutuksen.

On selvää, että nämä eri tulkintalinjat voivat johtaa hyvin erilaisiin loppupäätelmiin.

Miksi tämä on tärkeä tietää jo nyt?

EPOn presidentti päätti 23.11.2021, että kaikki hakemus- ja väitekäsittelyt, joiden lopputulos riippuu täysin tästä päätöksestä, keskeytetään siihen asti, kunnes laajennettu valituslautakunta on antanut päätöksensä.

 

Kysymykset, jotka esitettiin laajennetulle valituslautakunnalle on kopioitu tähän alle englanninkielisinä.

If for acknowledgement of inventive step the patent proprietor relies on a technical effect and has submitted evidence, such as experimental data, to prove such an effect, this evidence not having been public before the filing date of the patent in suit and having been filed after that date (post-published  evidence):

1. Should an exception to the principle of free evaluation of evidence (see e.g. G 3/97, Reasons 5, and G 1/12, Reasons 31) be accepted in that post-published evidence must be disregarded on the ground that the proof of the effect rests exclusively on the post-published evidence?

2. If the answer is yes (the post-published evidence must be disregarded if the proof of the effect rests exclusively on this evidence), can the post-published evidence be taken into consideration if, based on the information in the patent application in suit or the common general knowledge, the skilled person at the filing date of the patent application in suit would have considered the effect plausible (ab initio plausibility)?

3. If the answer to the first question is yes (the post-published evidence must be disregarded if the proof of the effect rests exclusively on this evidence), can the post-published evidence be taken into consideration if, based on the information in the patent application in suit or the common general knowledge, the skilled person at the filing date of the patent application in suit would have seen no reason to consider the effect implausible (ab initio implausibility)?

Lue lisää

Kirjoittaja

Jaa artikkeli